Lisää uusi kommentti

Ajatuksia packrafting.fi'n tulevaisuudesta

Kuten viisammat ovat saattaneet huomata, tämä blogiksi tarkoitettu tuotos on jäänyt viime vuosina junnaamaan paikoilleen. Syitä tähän on useita, ja ajattelin tässä vähän käydä niitä läpi.

1. Mulla ei ole aikaa kirjoittaa tätä.

Yksinkertaisin syy on se raaka fakta, että säällisen tekstin tuottaminen vaatii aikaa, joka on tässä viime vuosina ollut kortilla. Standardit ovat korkealla, mutta blogi on vastaavasti mediana sellainen, jossa käsiteltävien asioiden tulisi olla ajankohtaisia.

2. Aiheiden puute

Retkeilyblogeissa kirjoitetaan yleensä kahdesta aiheesta:

  • Uusista varusteista
  • Uusista retkuista eri paikkoihin

Uusista varusteista en ole voinut kirjoittaa, koska en ole hankkinut niitä kuin viimeksi vuonna 2016 hommatessani ensimmäisiä Nortikin kippoja vuokrakäyttöön. Miksi ostaisin uutta krääsää nurkkiin pyörimään kun vanhakin toimii ihan hyvin? Käsiteltäessä vielä packraftingia, joka on melonnan alalaji, joka taas on retkeilyn alalaji, puhutaan muutenkin aika rajatusta määrästä kirjoittamisen arvoisia aiheita. Toisekseen musta on tyhmää lähteä promoamaan tai dissaamaan eri valmistajien tuotteita, koska se ruokkii enemmänkin varustelukierrettä kuin ajaa itse lajin asiaa. 

Reissuja on vastaavasti tullut tehtyä, mutta suoranaisesti itse retkistä en ole nähnyt pointtia kirjoittaa, koska tässä blogissa on olennaisena osana karttapalvelu, jossa melontamestoja käsitellään nimenomaan paikkoina, ei erillisinä retkinä ko. paikkoihin. Tästä seuraa vastaavasti seuraavanlaisia ongelmia:

  • Uudet retket vanhoihin paikkoihin eivät näy mitenkään.
  • Useampaan paikkaan suuntautuvien retkien ilmaiseminen on todella vaikeaa. Varsinkin pohjoisessa tämä on ongelma, sillä erämaiden rajat ovat mitä sattuu.

3. Pyöritän myös bisnestä, enkä halua sotkea sitä tähän

Tämä liittyy lähinnä ajanpuutteeseen, mutta myös ihan puhtaasti toimintafilosofiaan. Packrafting.fi ja sitä edeltänyt, Googlen Bloggerissa toiminut reppulauttablogi on alusta alkaen ollut epäkaupallinen projekti eikä aio sellaisesta miksikään muuttua. Packrafting.fi on kuitenkin lajinimen maadomain ja Metsähallituskin on viitannut siihen omissa materiaaleissaan. Juuri näistä syystä kun aloin vuokrata packrafteja vuonna 2016, erottelin kaiken siihen liittyvän omaksi palvelukseen. Muutenkaan lajinimen kaupallistaminen sellaisenaan ei mun mielestä ole hirvittävän kivaa, vaikkakin Norjassa on ilmeisesti just näin tehty. 

Minkälaisia johtopäätöksiä tästä siis voisi vetää?

  • Meikäläistä ei nappaa kirjoittaa varustearvioita, osittain siksi että hankin niitä tosi harvoin, osittain siksi että saattaisin olla puolueellinen.
  • Itse piirrettävät merkinnät interaktiivisen maastokartan päälle on superkätevä juttu, jota varmasti haluais käyttää muutkin.
  • Metsähallitus pitää packrafting.fi'tä neutraalina, yleispätevänä lajitiedon lähteenä, olisi siis laitaa myös toimia niin. Metsähallitus on kuitenkin suurelta osin vastuussa maamme retkeilyinfran tuottamisesta ja ylläpidosta.

Miten mä näen että asiaa kannattaisi kehittää?

Olen ollut mukana parissa packraft-tapaamisessa, ja muutamaan tuottanut kartan muiden laatimien reittisuunnitelmien perusteella. Vaikka kartta onkin tasokoordinaateista poikittaiseksi Mercatoriksi väkivalloin väännetty (siksi että se olisi yhteensopiva mm. Google Mapsin kanssa) ja siksi vääristynyt, on sillä kuitenkin valtava käyttöarvo retkiä suunniteltaessa ja muuten maastossa liikkumista kuvattaessa. Olen ollut jo pitkään sitä mieltä että systeemi on senverta näppärä että se pitäisi avata myös muiden käyttöön. Tällä hetkellä systeemin ongelmana on se, että käyttöliittymä on snadisti tyhmä: uutta dataa syötettäessä kartalla näkyvät joko kaikki aiemmat pisteet tai sitten ei mitään. Minua tämä ei haittaa koska elän ja hengitän paikkatietoa mutta tavallisemmalle tallaajalle homma ei suoraan avaudu vaan vaatii harjaantumista. Softa on kuitenkin tehty kehitettäväksi.

Aloitin tämän blogin pitämisen alkujaan juuri siksi, että soveliaista packraft-paikoista oli äärimmäisen vaikea saada tietoa. Normaalit melontareitit toki käyvät, mutta niitä on monesti tehty inkkarikanoottien ehdoilla, jolloin kilometrien mittaiset järvien ylitykset ovat arkipäivää. Jokainen packraftin kyydissä ollut tietää miten tuskaista puuhaa se kumiveneellä on. Yhden miehen voimin Suomen läpi koluaminen on kuitenkin koko elämän mittainen projekti (jonka aion kyllä tehdä, ei siinä mitään), mutta koska lajin harrastajamäärä on vuoden 2011 (jolloin siis tämän aloitin) kasvanut huomattavasti ja Facebookistakin löytyy jo asialle omistautunut ryhmä, voisin kuvitella että muillakin on yhtä sun toista viisasta sanottavaa aiheeseen liittyen. Eikä tarvitse edes kuvitella vaan tarinoita ja näkökulmia ilmestyy ihmeteltäväksi tasaiseen tahtiin.

Varsinkin packraft-miittejä järjestäessä olen huomannut miten homma yleensä lähtenyt sieltä innokkaimman yksilön tai eräopasyrittäjän taholta, jotka yleensä kutsuvat tuntemiaan melaheppuja suunnittelemaan. Miitteihin on yritetty hakea tiettyä konsistenssia järjestämällä niitä joskus tuttuihin aikoihin tai numeroimalla ne järjestysnumerolla. Osaan on tullut porukkaa enemmän, osaan vähemmän. Suomalainen skene kiinnostaa myös ulkomaalaisia, sekä lähinaapureita että kauempaa tulevia - Suomi yhtenä pohjoismaista on kuitenkin ainutlaatuinen luontokohde vaikka meillä ei Ruotsin ja Norjan vuoria olekaan.

Varsinkin ulkkareiden mukaan saaminen edellyttää sitä, että miittien ajankohdat ovat hyvissä ajoin etukäteen tiedossa. Pitkän tähtäimen etukäteissuunnittelu taas vaatii yksityishenkilöiltä selvää sitoutumista. Lisäksi arvioisin että aika on kypsä sille seuraavalle luontaiselle askeleelle mikä tällaisesta tilanteesta seuraa.

Ehdotus no. 1: Perustetaan suomalainen packraft-yhdistys. Rekisteröitynä yhdistyksenä toimiminen on helpompaa, innostuneille ihmisille viestintä olisi helpompaa ja harrastajat löytäisivät paremmin toisensa. Aiemmin mainitusta Facebook-ryhmästä todennäköisesti löytyy riittävästi innostunutta porukkaa yhdistystoiminnan pyörittämiseen.  

Ehdotus no. 2: Tehdään packrafting.fi'stä yhteisöllinen, packraft-retkiin ja niihin liittyvään tietoon soveltuva julkaisualusta. Pyörittelin aikanaan Nordmaps-nimistä demoprojektia, jonka tavoitteena oli luoda muokattava maastokarttapohja, josta olisi löytynyt kaikkien pohjoismaiden maastokartat. Homma jäi kesken sillä yhteisöllinen käyttöliittymä osoittautui oletettua hankalammaksi rakentaa ja kaikki itselleni relevantit ominaisuudet saatoin migratoida tälle sivulle. Ihmiset ovat kuitenkin osoittaneet mielenkiintoa säällistä karttapalvelua kohtaan, joten projektin voisi kaivaa naftaliinista ja katsoa mihin se nykyään pystyy. Puhtaasti julkiseen käyttöön tehdyn palvelun ylläpitämisessä on aina omat vaivansa ja riskinsä, mutta tietylle fiksatulle porukalle, eli tässä tapauksessa yhdityksen jäsenille tehty palvelu ei ole loputtoman haastava.

Olen erikseen ottanut käyttöön kommentoinnin tätä viimeistä postausta varten. Mitä mieltä sinä olet aiheesta?

 

CAPTCHA
This question is for testing whether or not you are a human visitor and to prevent automated spam submissions.